25.1 Ennakko vs. Kiri II

10408598_10152819755734764_1260854911144132400_n

 

Kesän 2015 Lohiparvi on nyt ehtinyt marinoitumaan Graniitin uumenissa kolmisen kuukautta ja sunnuntaina edessä on kauden ensimmäinen hallipeli Jyväskylän Kirin kakkosjoukkuetta vastaan kello 19.45. Pelinjohtaja Jussi Muilu paljastaa, kuinka lohisoppaa on hämmennetty.

– Treenit ovat kulkeneet hyvin ja tavoitteisiin on päästy. Joulun tienoilla mukaan mahtui muutama pienempi loukkaantuminenkin, mutta ei onneksi mitään sen isompaa. Niitä ei vaan soisi yhtään, kun näin pienellä rosterilla kuitenkin operoidaan.

Pelipomo on ollut tyytyväinen harjoitteluilmeeseen ja silminnähtävään kehitykseen. Teemoja treeneissä ovat olleet pallovarmuus, juoksu- ja peruskestävyys sekä fysiikka.

– Nyt fokus alkaa hiljalleen siirtyä kohti itse pelaamista. Syksyn treenin tuloksen pääsee oikeastaan vasta mittauttamaan ulos tositilanteessa.

Muilu yhdessä aisaparinsa A-J Hirvosen kanssa on hahmotellut tulevan kauden kokoonpanoja ja pelipaikkakohtaiset harjoitteet on polkaistu käyntiin. Hipposhalliin Lohimiehistö ei oli vielä päässyt, mutta siihenkin on tulossa parannusta.

– Hyvä, että saadaan lauantaina yksi treeni alle ja lukkari Perttu Paakkola siihen mukaan. Itseäni kiinnostaa erityisesti hänen ja harjoituksissa edukseen esiintyneen Ville Rauhalan otteet. Katsotaan miten Ilmajoen mies osuu palloon pelissä.

Viuhkavelho odottaa myös muiden miesten pelisuorituksia, sillä hän ei ole nähnyt kaikkia tositouhuissa muutaman viime vuoden aikana. Muilusta on tärkeää saada selville, kuinka oma-aloitteisia pelaajat otteluiden aikana ovat ja kuinka paljon ohjausta he kaipaavat.

– Ulkopelissä lähdetään katsomaan, kuinka uusi lukkari ja etukenttä löytävät toisensa. Myös takatilanteeseen kokeillaan erilaisia kuvioita ja katsotaan, kuinka ne nyt ensimmäisellä kerralla toimivat.

Sisäpeliin Muilun lääkkeet ovat myös selvät – kovia vetoja rajoihin ja luukkuihin niin merkistä kuin vapaillakin.

– Eihän meillä turhan nopea joukkue ole ainakaan vielä, mutta lyöntivoimaa pitäisi tähän sarjaan olla aivan riittävästi. Pyritään kuitenkin sisällä olemaan rauhallisia ja säästetään se aggressiivisuus räpylähommiin.

Vastustajan suhteen Muilu ei vielä turhia tarkkailuja tee vaan otteluun lähdetään oma peli etusijalla.

– Mahdollisesti katsotaan, jos pelinaikana johonkin heikkoon kohtaan ruvetaan painostamaan enemmän. Kunhan vastustajan lukkari selviää niin siitä voin muutama sanan pojille sitten mainita.

-AP-

 

Välisaari & Kotapakka

Pelaajatausta IlariMiikkaJyväskylän Lohen rosterissa nähdään tulevana kesänä myös nuoruuden intoa, kun Ilari Välisaari ja Miika Kotapakka täydentävät muuten astetetta kokeneempaa ryhmää. Molemmat ovat Jyväskylän Kirin kasvatteja ja pelaavat myös seuran A-pojissa ensi kaudella. Kotapakka muistetaan Lohesta kesältä 2013. Annetaan herroille kuitenkin vapaa sana!

Ilari Välisaari: Kirjoitin juuri lukiosta ylioppilaaksi ja nyt olisi tammikuussa suuntana Tikkakoski ja varusmiespalvelus. Toivottavasti siellä joutuu mahdollisimman vähän aikaa kärsimään. Pesäpallokentillä sitten pitkälti etenijän hommia on tullut tehtyä.

Miika Kotapakka: Linjapelaaja ja sisällä vaihtajan roolissa. Kentän ulkopuolella tulee harrasteltua paljon mailapelejä ja kuntosalia.

Mikä sai sinut lähtemään Loheen?

IV: Muilun Jussi soitteli ja kyseli kuvioitani luvaten kovia treenejä ja hyvää meininkiä. Kokonaisuus kuulosti korvaani hyvältä ja halusin lähteä mukaan haastamaan itseäni eikä ole tarvinnut pettyä.

MK: Ajattelin, että Lohessa on itselläni paras mahdollisuus kehittyä, sillä kasassa on joukkue, joka ruoskii itseäni eteenpäin. Yhden kauden verran olen jo tosiaan Lohessa ollut ja isällänikin on historiaa seurassa.

Mitä tuot erityisesti mukanasi kesän 2015 Lohiparveen?

IV: Tuon nopeutta, energisyyttä ja nuoruutta.

MK: Nuoruuden intoa.

Ensi kosketuksesi Loheen – missä, milloin, miksi, miten?

IV: Ainahan sen olemassaolon on tiennyt, mutta konkereettisimmin toissa kaudella, kun debytoin Lievestuoren paidassa Lohea vastaan.

MK: Muutettiin 1990-luvulla Alajärveltä Jyväskylään ja isä tuli pelaamaan Loheen. Siitä lähtien on makkaraa syöty Koskenharjulla ja voisi kai sanoa, että oma veri on lohenpunaista.

Minkä ominaisuuden haluaisit Miikalta?

IV: Sen hartiat!

Minkä ominaisuuden haluaisit Ilarilta?

MK: Tähän ei voi olla kun yksi vastaus ja se on Ilarin nopeus!

Mitä Miika ei tiedä sinusta?

IV: Miika ei varmaan ainakaan tiedä, että olen ollut partiossa.

Mitä Ilari ei tiedä sinusta?

MK: Aika tiiviisti tässä on vuosien varrella oltu yhdessä kentällä ja sen ulkopuolella, joten eiköhän se jo kaiken minusta tiedä.

Kuvaile Miikaa kolmella sanalla?

IV: Harteikas, eriparireidet, huoleton 

Kuvaile Ilaria kolmella sanalla?

MK: Nopea, pelle, salihirmu

Olette pari kotiutuslyöntikilpailussa. Kumpi lyö, kumpi tuo?

IV: Miika lyö ja minä tuon.

MK: Ilpo juoksee, minä lyön. 

 

-AP-

Huovinen & Saukkola

Pelaajatausta HopoTeli

 

Lohen tulevan kauden rosterin jo puoleksi tusinaksi täydentävät Joonas Huovinen ja Akseli Saukkola. Jo kesällä 2013 Suomensarjan Itälohkossa kauhua kylvänyt salmiakkiosaton pari pääsee jälleen esittelemään lyöntejään Aina Aurinkoisella. Keitä ne on ne lyöntimiehet?Joonas Huovinen: Tämmöinen juuri 22 vuotta täyttänyt perusjätkä, joka opiskelee Jyväskylän yliopistossa tietojärjestelmätiedettä ja valmstuu joskus kauppatieteen maisteriksi. Oman elämänsä koomikko, jonka elämä on yhtä komiikkaa. Lyöjämiehiä ja kaipa sitä voi itselleen pukukoppipelaajan leimankin antaa.

Akseli Saukkola: 23-vuotias hiipuva Korpilahden tähti Jyväskylän pesäpallotaivaalle.

Mikä sai sinut lähtemään Loheen?

JH: Viime kaudella loukkaantumisista johtuen harkitsin jo lopettamista, mutta kun Teemu Selänne ei jatkanut, niin täytyi itse lähteä vielä vetämään ”One more year”. 2013 kesällä oli todella hyvä pelata Lohessa, joten halusin lähteä ehdottomasti uudestaan mukaan.
AS: Jussi Muilu soitti, kysyi lähdenkö ja vastasin myöntävästi. Se oli lyhyt puhelu.

Mitä tuot erityisesti mukanasi kesän 2015 Lohiparveen?

JH: Energisyyttä ja huonoja juttuja. Nopeutta tuskin, mutta toivottavasti vastaavasti lyötyjö juoksusta. Hämmentämistä olisi myös tarkoitus harrastaa taas.
AS: Lyöntejä, jotka hämmentävät itsenikin.

Ensi kosketuksesi Loheen – missä, milloin, miksi, miten?

JH: Eipä sitä paljasjalkaisena jyväskyläläisenä voi muistaa. Aina se on kulkenut mukana. Varmaan siellä joskus on tullut takarajatuomarina toheloitua, mutta ei niin pitkällä jaksa edes muistaa.

AS: Taisi tapahtua C-junnuissa, kun meillä oli ensi kertaa treenit heidän pelinsä jälkeen ja skootterilla painoin Koskenharjulle Korpilahdelta.

Minkä ominaisuuden haluaisit Akselilta?

JH: Tämä on helppo! Toivoisin, että pystyisin olemaan joskus sanomatta niitä kaikkia asioita, jotka tulevat mieleen. Akseli on rauhallinen kaveri ja itsekin pitäisi joskus osata olla hiljaa, mutta eipä se ole vielä onnistunut.

Minkä ominaisuuden haluaisit Joonakselta?

AS: Joonaksen ylimärääräisen miehisyyden.

Mitä Akseli ei tiedä sinusta?

JH: Akseli tietää varmaan aika paljon, kun koko ura ollaan melkein pelattu samassa joukkueessa, mutta pienenä harrastin pesäpallon ohella kansantansseja, mistä en usko hänen olevan tietoinen!

Mitä Joonas ei tiedä sinusta?

AS: Joonas ei tiedä sosiaaliturvatunnukseni loppuosaa.

Kuvaile Akselia kolmella sanalla?

JH: Rauhallinen, luotettava, tunnollinen

Kuvaile Joonasta kolmella sanalla?

AS: Hauska, hämmentäminen, luotettava

Olette pari kotiutuslyöntikilpailussa. Kumpi lyö, kumpi tuo?

JH: Eiköhän me käydä molemmat lyömässä kunnaria tyhjään kenttään ja Akseli siinä saattaa onnistuakin. Jos meistä pitäisi juoksija valita, niin varmaan se Akseliin kuitenkin kallistuisi.
AS: Eihän niin hämmentävää tilannetta voisi edes tulla, mutta minä löisin joka tapauksessa.

-AP-