Lohi hoiti ensimmäisen lohkovälierän Lahden Mailaveikkoja vastaan tiukan taiston jälkeen 2-0 (3-0, 4-3). Lohi-Senioreiden isännöimä ottelu oli sellainen hieman nihkeä ensimmäinen playoff-peli. Lohi vei takatilanteet vain 13-11, mutta onnistui kotiutuksissa selvästi vastustajaa paremmin kolme juoksua lyöneen Tomi Lehesvuoren johdolla. Toisena miehenä palkintopallille nousi Lohesta Jukka Ihanainen, jonka eleettömät otteet johtivat jälleen lohinuttujen etukenttää.

Kotijoukkue lähti otteluun selvästi vierailijoitaan paremmin. Pica-Painon kummipelaaja Henri Pennanen johdatti joukkonsa ulkopeliin isännän ottein. Muutamassa minuutissa vihelsi jo pelituomarin pilli vuoronvaihtoa, kun Lohen yhdeksikkö tuhosi vastustajan etenijöitä aina viimeistään kakkospesälle. Sisällä sen sijaan rakennettiin heti perusajolähtötilanne. Ensin vuorossa oli Digitoimisto Verkkoon kummipelaaja Petri Pennanen, jonka lämärinäppi kakkospussiin toi kärkenä pelanneen Henrik Nuutisen kotiin. Toisena vuoroon astunut Lehesvuori sen sijaan löi tylysti sauman puhki vieden Lohen kahden juoksun karkumatkalle.

Toisessa vuorossa Lohi sai aikaiseksi yhden juoksun, mutta myös jobinpostia Riku Orpanan loukattuaan takareitensä. Siepparina pelannut Richie laitettiin levolle, Joni Jokilehto siirrettiin sieppariksi ja jokerinutusta kakkospolttajaksi kaivettiin Samu Tuomaala. Tämä sekoitti Lohen ensimmäistä jaksoa. Ulkopelissä pystyttiin kuitenkin puolustamaan kolmen juoksun johto loppuun asti, muun muassa Tuomaalan onnistuttua uudella paikallaan loistavasti.

Toisella jaksolla Lahti sai pelinsä auki. Vieraat näyttivät jälleen vaarallisuutensa sisällä miesten lyödessä todella uhkaavia lyöntejä tilanteessa kuin tilanteessa. Petri Pennasen loistavat torjunnat kakkoskopparina pelastivat kuitenkin yhden jos toisenkin läpilyöntiyrityksen. Kotijoukkue joutui antautumaan jaksolla kolmesti, muttei missään vaiheessa päästänyt kuitenkaan lahtelaisia johtoasemaan.

Ensimmäinen playoff-mittelö on nyt takana, eikä muulla ole väliä kuin tuloksella. Voittoa haettiin ja se myös saatiin. Pelistä löytyi pientä nihkeyttä sekä odottavaa tarkkailua ja hieman on sellainen tunne, että todellinen täräytys on vasta edessäpäin. Tänään se on taas pesistä kun Lahdessa mitellään makkaran tuoksussa suomipalloilla auringon loisteesta sokeana kenttämestarin erikoisia odotellen!

Tilastot.

-ilmaripajala-

Onpa vihaisen näköinen fisu! Mistä tämä atraimet vinoon pureva kala on peräisin? Asia vaatinee pienen taustoituksen.

Lähdetään liikkeelle voittamisesta. Urheilufanaatikoille, toisin kuin heidän puolisoilleen, kesä on ollut lähes hekumallinen. Divaanin patjojen välistä löytyvillä muruilla pystyy elämään kuukausia katastrofin iskiessä. Voittajia on haettu Euroopan tasolla jalkapallosta sekä yleisurheilusta ja nyttemmin meneillään olevista olympiakisoista. Lajinsa valioiden kilvoitellessa äärimmilleen viritetyt kehot kohtaavat taistoissa, joissa voittomarginaalit jäävät häviävän pieniksi. Luulisi päivän kunnon ja sattuman määräilevän hyvinkin ratkaisevasti, että kelle voittofanfaari töräytetään. Mutta kun ei. Osallistujan etnisestä taustasta, sukupuolesta, fyysisistä ominaisuuksista, kaulaketjun paksuudesta tai kölin koosta riippumatta kysymys vaikuttaisi olevan täysin jostain muusta kuin päivän kunnosta tai mäihästä. Voittajien olemuksessa nimittäin tuntuisi olevan jokin pieni mystinen lisäosa (jonka toimitus mitä havaittavimmin on takkuillut Suomen jälleenmyyjille), pieni extra, joka erottaa Voittajan muista huipputason urheilijoista.

Se pieni extra ei todellakaan ole pieni asia – se on vuosia oikein valmennetun lahjakkuuden viimeinen jalostus. Harjoituksissa hankitaan urheilullinen itsetunto, uskon rajat, se kuuluisa ”oma suoritus”. Pieni extra tarkoittaa ehdottomasti sitä, että urheilija pystyy tiukassa paikassa ylittämään harjoitustason. Voittajan mieli on vapaa kehityksen rajoista.

Palataanpa Fisuun. Se ei oikeasti ole vihainen, se on sopivasti kiukkuinen. Se on syntynyt Mikko Suurosen (Zetaworks) inspiraation tuskasta ja toimii Playoffs -Lohen pienen extran ilmentymä. Kulunut kausi alkoi marraskuussa 2011, jonka jälkeen harjoituskalenteriin yhteisiä tapahtumia on kertynyt n.150. Edellisellä kaudella pelasimme runkosarjassa ajoittain hohdokkaammin kuin tänä suvena, mutta syksyllä, voittajaa haettaessa kävi äkkiä selväksi, että pienen extran -varasto oli käytetty loppuun, sinne se jäi Siniselle laguunille, Hiukan huutoihin ja Nerkoon pölyihin. Kärpästä kannattaa ampua tykillä vain jos se jää viimeiseksi vastustajaksi.

Tällä kaudella pientä extraa on tietoisesti haluttu vaalia. Ruutiaseet on pidetty piilossa ja syksyä kohti pienen extran -varastosta on päästetty ilmoille jo pientä murinaa, ikään kuin maistiaisina tulevasta. Tänä syksynä Lohi on sopivan kiukkuinen, koska se jaksaa tehdä niin. Varaston pohjimmaisena on nimittäin kolme pitkää vihellystä ja vielä useampi syvä huokaus viime kauden päättäneestä syysillasta Hiukan rannalta. Sinä iltana kellot ajastuivat ja piippaus kuuluu ylihuomenna.

-B

Lohi haki Lahdesta kaksi pistettä lukemin 1-2 (6-9, 4-3, 0-1) varmistaen näin itälohkon voiton. Samalla myös Lahden Mailaveikot varmistivat toisen jakson voitollaan neljännen sijan runkosarjassa ja tulevat siten Lohea vastaan lohkovälierissä. Itse ottelusta syntyi kuuma kohtaaminen, jossa viekas auringonpaiste, suomipallo sekä uuden epävakaa tekonurmi loivat ulkopeliin oivallisen epävarmat olosuhteet. Parhaiten tämän hyödynsi Lohen Tomi Lehesvuori lyömällä viisi juoksua Lahden kentästä. Palkinnot menivät kuitenkin ykköskärkeen; Laskenta Kilpeläisen kummipelaaja Joni Jokilehdolle sekä paluun tositoimiin tehneelle Henri Ikoselle.

Ottelun alusta asti oli selvillä, että tästä ottelusta ei kukaan saa mitään ilmaiseksi. Kauden pisimmän hutunkeitto-mittelön vääntänyt kapteeni Henri Pennanen hävisi (oho!) tuon taiston johdattaen joukkonsa ulos. Kotijoukkue hyökkäsi heti rajusti saalistaen kaksi juoksua. Lohi ei ollut tästä kuitenkaan millänsäkään, vaan hyökkäsi tätäkin rajummalla metelillä sisälle, ansaiten neljä juoksua. Jakso jatkui tästä erittäin vaikeissa ulkopeliolosuhteissa molempien lyöden juoksuja kaikilla vuoroillaan. Lohi sai kuitenkin aina nipistettyä tasoittavallaan juoksun tai parin enemmän, vieden näin jakson 6-9.

Lehe vs. Lahti keskinäiset juoksut Lähes Vuorelle 12-11.

Toiseen jaksoon lähdettäessä Lohella jäi jotakin koppiin. Ulkopeli oli edelleen erittäin hankalaa, johon nähden neljä päästettyä ei ole paljon. Sen sijaan sisäpeli oli ensimmäiset kaksi vuoroa kaukana omasta tasosta. Lohi ylsi jo toista kertaa tällä kaudella Hattrickiin rakentamalla 1-2-tilanteesta yhdellä lyönnillä kolme paloa. Pari kertaa päästiin kahden palon suorituksiin ja muutaman kerran sekoiltiin muuten vain oikein urakalla. Loppujaksosta peli alkoi lähentyä omaa tasoa, mutta kolme juoksua ei riittänyt Lahden neljää vastaan.

Supervuoroon lähdettiin sisältä. Tilannetta saatiin päälle, mutta ensimmäiset kotiutukset eivät onnistuneet. Kahdella palolla lyömään astui Joni Karppanen, joka tyytyi laittamaan lentomerkillä painetta polttolinjaan. Vastustajan kakkosvahti pääsi hyvin palloon kiinni, mutta tämän jälkeen unohti heittää pallon kotipesään, hautoen sen ennemmin itsellään. Lohi kiitti juoksusta, piti nollan ulkona ja lähti voitto taskussa kotimatkalle.

Runkosarja päättyy Lohen osalta keskiviikkona 8.8. kello 18.00 Koskenharjulla Keski-Suomen derbyssä Lievestuoreen Kisaa vastaan! Ei muuta kuin kaikki paikalle kannustamaan jo lohkonsa voittanutta Lohea sekä muodostamaan kauden yleisöennätystä!

Tilastot.

-ilmaripajala-