Vieraille täydet pisteet Koskenharjulta

…kävipä tuuri, että olimme tällä kertaa vierasjoukkueena. No vakavissaan – kiitos kaikille asianosaisille, jotka mahdollistitte Kirin kotiottelun pelaamisen Aina Aurinkoisella Koskenharjulla. Aurinko paistoi, yleisöä oli vajaa 300 ja tunnelma hieno. Myös kaupunki kiittänee tapahtumaa, kun parkkipirkot kaivoivat pysäköintikiellot esiin puskien takaa ja vihkot takataskusta. Pahoittelemme. Kuten myös Kirin pallopojalta, jota Vekseli päätti täräyttää pallolla kohti.

August Siukola -show

Meillä on tuommoinen lyöjäjokeri tässä joukkueessa. Sitä pistetään lyömään sitten kun ripeäkinttuisia nuoria miehiä sijaitsee 3-pesän tuntumassa. Ja sitten se poika lyö. Ja se lyö kovaa. Tänään se löi halki kentän, halki pallon ja siinä sivussa kahdeksan juoksua kymmenestä kotiutusyrityksestä. Eikä joukossa ole mitään tuurikunnareita, vaan puhtaita siivuja saumaan, luukkuun, väliin. Tuppinäpy taisi jäädä tänään kokeilematta, mutta sekin vielä nähdään.

Ottelun alut ovat meille kotikentällä olleet vaikeita, mutta onneksi oltiin vieraissa (siis kentällä, ei muuten, kotijoukot huom!). Tällä kertaa alku sisäpelissä oli upea, Saukkola paukutti avausvuorossa kaksi juoksua ja Karttula & Mattinen lisäsivät lukemiksi 0-4. Ulkopelissä oli tänään vaikeampaa ja yleensä tarvitsimme kotijoukkueen apua palojen tekoon. Niin myös avausvuorossa, mutta avausvuoro 1-4 meille oli kuitenkin sitä, mitä haimme ja tarvitsimme. Avausjakso oli muutenkin meidän näytöstä; vain ulkopelin pomputtelusta pieniä miinusmerkintöjä tyylipisteisiin. Arttu Aalto taisi lyödä kesän ensimmäisen kunnarin meitä vastaan, mutta tuosta lyönnistä ei voi miinuksia antaa; Rytkönen oli kaataa Koskenharjun aidan tappaakseen pallon kulun. Onneksi oli kuitenkin enemmän onnistujia kuin pallonpomputtelijoita: Henri Ikonen löi kunnarin, Saukkola kuusi juoksua, Kunelius kipitteli pari kentänympärystä, Jopo kertoi vitsin, minä bongasin Thilin katsomosta ja ennen kaikkea – Lohi voitti 3 – 14.

Ulkopeliä ja Arhippa Savander -show

No se meidän lyöjäjokeri löi meidän juoksut. Ulkopeli parani, vaikka oli niin hidasta, että peli pitää katsoa Youtubesta pikakelauksella että erottaa liikkeen. Toistaiseksi on tullut vasta pysäytyskuvia. Lukkari Karttunen pelasi kohtuullisen mukiinmenevää pesäpalloa (vai pitääkö olla tuoppi, että pesispallo mahtuu?) ja saimme pidettyä vastustajan yhdessä juoksussa toisella jaksolla. Jakso oli kuitenkin huomattavasti vaisumpi ja vieraspelin vaikeudet alkoivat näkyä kun emme saaneet selvää kotijoukkueen paikkakunnalta tulleen syöttötuomarin linjasta ja tulostaulu oli ihan sekaisin… Noo, tämä oli leikkiä, Ryynäs-Sami oli hyvä syöttäri tänään, yksi noin 1,6 metrinen syöttö vaan lipsahti matalaksi ja yhden sisävuoron ryssimme, kun olivat piilottaneet tulostaululla meidän numerot sinne vieraspuolelle. Kaikenlaista. Voitimme toisen jakson ykskaks lukemin 1 – 2 ja koko ottelun 0 – 2. Tilastot tästä.

Paikalliskamppailut tältä kesältä ohi – vai onko?

Neljä sarjaottelua plus harjoituspelit paikallisvastustaja Kiriä vastaan menivät meille, otteluvoitot 4-0. Yksikään peleistä ei kuitenkaan ole ollut mikään läpihuutojuttu (tai Jaska aina huutaa sen aidan läpi -huudon), vaan upeita tapahtumia. Yleisöä ja tunnetta on ollut keskimääräistä suomisarjan pesisottelua enemmän, pelit jännittäviä ja tapahtumarikkaita. Kiitos niistä!

Meidän pudotuspelipaikka on omissa käsissä ja meillä on ihan hyvät mahdollisuudet selvitä sinne. Kiri kärkkyy sinne myös, joten voihan se olla, että näitä vielä nähdään. Ei kehuta vielä vastustajaa liian paljon ja makustella ylivoimalla, näitä ei muista kukaan kun vain syksyn voitot lasketaan. Joten harjoituksiin perjantaina, luvassa mm. pesäpalloa, kopparitreeniä ja Hyvösen keittämät Juhla Mokat.

Harvinainen tilanne Koskenharjun taululla

Harvinainen tilanne Koskenharjun taululla. Kuva: Ismo Nopanen

Kategoria(t): Ajankohtaista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.